Jokin aika sitten vain harva yrittäjä ja bloggaaja jaksoi paneutua hakukoneoptimointiin. Yksi syy siihen oli tietenkin se, että sijoittuminen vaikkapa Googlen haussa kirjoittamalla vain kiinnostavasta aiheesta oli paljon todennäköisempää ihan sattumaltakin.
Nykyään hakukoneoptimoinnin tiedetään olevan avain tuhansien ihmisten tavoittamiseen kuukaudessa ja rahanarvoista, mutta siitä liikkuu paljon väärää tietoa ja epämääräisiä ohjeita.
Koska vain harva ymmärtää SEOn (search engine optimisation) merkityksen ja todellisen tehon, ohjeet oli myös aluksi kirjoitettu jokseenkin vaikealla ja teknisellä kielellä.
Niin on vieläkin ainakin sivuston teknisen hakukoneoptimoinnin kohdalla. Siinä puhutaan esimerkiksi sivuston nopeudesta, kuvien koosta ja sellaisesta sivuston rakenteesta, joka hakukoneiden on helppo ymmärtää ja kartoittaa....
Ehkä tiedätkin, että Googlen hakutuloksien muodostamiseen vaikuttaa jopa yli 200 eri muuttujaa. Se on aivan liian paljon, jotta voisit ottaa ne yksi kerrallaan huomioon yrityksesi sivuston kehittämisessä. Siksi on hyvä uutinen, että sinun ei suurimmassa osassa tapauksia tarvitse tehdä mitään läheskään niin monimutkaista.
Sijoittumisessa Googlen hakutuloksissa on pitkälti kyse siitä, että sivun ja sivuston sisältö on hyödyllistä sekä skiinnostavaa, teksti rakenteeltaan selkeää ja sivu on toteutettu niin, että se ei ole esimerkiksi erityisen hidas tai toimi huonosti kännykässä. Lisäksi sisällön täytyy vastata jotakin hakusanaa, jota joku hakukoneen hakuun todella syöttää.
Mutta yleensä ennenkuin hakukoneet löytävät sivun, sille täytyy osoittaa jokin linkki. Linkkien merkitys on muutenkin...
Tänään haluan puhua siitä, miten yksi hetki ja lausahdus voi muuttaa ihmisen koko elämän suunnan. Syy, miksi haluan puhua tästä on se, että moni pelkää, minkä reaktion oma markkinointi saa.
Mitä, jos joku sanoo pahasti tai ei tykkää?
Tänään aamulla olin saanut kaksi naurunaamaa erääseen markkinointipostaukseeni, jolla puhuin itse videolla. Se olisi joskus syönyt minua sisältä: olisin miettinyt pitkään miksi. Nykyään tiedän paremmin. Ensireaktiot eivät ole henkilökohtaisia, vaikka niitä jopa väitettäisiin sellaisiksi. Niillä ei myöskään ole väliä.
Ihmisten reaktiot ja kommentit ovat lahjoja, jotka voit hyväksyä ja kantaa mukanasi tai kiittää lahjasta ja antaa heidän pitää se omana riesanaan. Nämä ihmiset eivät ole niitä, joita...
Raha ei tee onnelliseksi tai rahalla ei voi ostaa onnea on tunnettu sanonta. Toisaalta rahalla voi kuitenkin ostaa monia asioita, jotka varmasti lisäävät onnellisuutta ja tyytyväisyyden tunnetta omaan elämään. Rahalla ei helposti ja automaattisesti saa onnellista perhettä, kokonaisvaltaista mielenrauhaa tai hyviä ystäviä. Mutta asettaessaan ne tavoitteekseen, raha voi antaa paremmat mahdollisuudet tavoitella useimpia asioita.
Moni yrittäjä asettaakin rahan tärkeimmäksi tavoitteekseen ja se on aivan luonnollista. Alussa on tieysti saatava oma toiminta kannattavaksi ja yritys elää rahasta. Usea yrittäjä kuitenkin myöntää myös jossakin vaiheessa, että pelkkä raha ei riitä motivaatioksi työn haasteissa ja tylsienkin tehtävien edessä. Ehkä raha ei siis olekaan hyvä pitkän tähtäimen tavoite…?
...
Tavoitteiden saavuttamiseen vaaditaan työtä, määrätietoisuutta ja sitoutumista aikaansaamiseen. Miksi jotkut saavuttavat tavoitteensa kompastumatta matkalla haasteisiin ja tekevät isojakin juttuja helpon oloisesti?
Ensin täytyy tietysti olla tavoite ja motivaatiota työskennellä sen eteen. Kun jätetään pois laskuista ne, jotka haahuilevat päämäärättömästi, on tutkimusten mukaan kaksi asiaa, jotka tähän vaikuttavat eniten.
Hyvät yritysvalmentajat tai personal trainerit saavat aikaan näkyvää ja tuntuvaa muutosta nopeasti. Paitsi että he ovat matkalla mukana tsemppaamassa, hyvät valmentajat pitävät sinua myös vastuussa siitä, että etenet sovitulla tavalla.
Tuottoa valmennuksesta suitsutetaan...
Jotkut pitävät muistikirjaa yöpöydän äärellä, koska heräävät yöllä hyvä idea tuoreena mielessä. Toiset keksivät uutta tai ratkaisevat ongelmia yhtäkkiä vaikkapa lenkillä, kävelyllä luonnossa, laiturin nokassa, suihkussa tai hiihtämässä.
Miksi hyviä ideoita syntyy juuri silloin ja miksi ne eivät nouse pintaan, kun tarvitsemme ahaa-elämyksiä ja nopeita ratkaisuja?
Jokainen yritys kaipaa innovaatiota ja uusia tuoreita hyviä ideoita. Vaikka idealla ei ole rahallista arvoa, sen toteuttaminen voi olla ero kasvavan ja onnistuvan yrityksen tai paikalleen jämähtävän epäonnistuvan yrityksen välillä. Tässä artikkelissa käyn läpi, mitä voit tehdä kannustaaksesi uusien idoiden pulpahtamista pinnalle arjessa ja työssä.
Oletko...
Oletko joskus törmännyt neuvoon, että vaikkapa kodin siivoamisesta tai yrityksen blogin kirjoittamisesta voi kehittää tavan? Ehkä olet koittanut itsekin kehittää hyviä tapoja ja epäonnistuessasi syyttänyt itseäsi itsekurin puutteesta.
Hyviä uutisia: vika ei itseasiassa luultavasti ollut ollenkaan sinussa. Todennäköisesti yritit kehittää tavan väärästä asiasta.
King’s College Londonin tutkija Benjamin Gardnerin mukaan tapa on tieteellisesti määriteltynä heräte, joka saa aikaan tiedostamattoman toiminnan. Vapautamme mielemme miettimään muita asioita samalla, kun tavaksi muodostunut asia tapahtuu.
Tavan toteuttamatta jättäminen tuottaa epämukavuutta tai hämmennystä. Käyttäytymiseen perustuvaa suunnittelua yrityksille tekevä konsultti Nir Eyal käyttää esimerkkiä lapsena opitusta...
Lukiossa minulla oli ystävä, jolla oli tapana syödä joka viikko ihanassa kahvilassa leivos. Se sai minut miettimään, miksi en tehnyt tällaisia asioita itse useammin. Olisihan leivoksen voinut halutessaan korvata vaikka edullisilla pullakahveilla tai pelkällä kahvikupposella kauniissa ympäristössä.
Myöhemmin ostin Brysselistä kauniissa rasiassa suklaakonvehteja ja nautin ne aamukahvin kanssa, yhden jokaisena aamuna auringonnousua ja raikasta aamua rauhassa katsellen. Nämä ovat asiakaskokemuksia parhaasta päästä ja myös hyvästä suklaasta olisi minulle voinut muodostua helposti elämänpituinen tapa. Sen sijaan ostan tietynlaista kahvia ja uusin joka vuosi tilaukseni mindfulness harjoituksia aamuuni tarjoavaan sovellukseen.
Suuri osa meistä ei ole kokenut iloa siitä, kun kylänraitilla saattoi olla monta pientä kauppaa: kalakauppa, vihanneskoju,...
Ajanhallinnan maailmaa vaivaa vaikeasti parannettava väärinkäsitys. Se perustuu ajatukselle, että tiedämme lähes automaattisesti, mitä meidän kannattaa ja pitää tehdä ajallamme, mutta emme osaa tehdä sitä kaikkea tarpeeksi tehokkaasti. Mitä enemmän saisimme päviimme mahtumaan, sitä tuottavampia olisimme.
Markkinat ovat täynnä työkaluja, sovelluksia, kalentereja, kirjoja ja kursseja, jotka opettavat hoitamaan tämän väärinkäsityksen aiheuttamia oireita ja tunnetta, että emme tee tarpeeksi tai aika ei ole kontrollissa. Juuri kukaan ei saa niitä kuitenkaan toimimaan. Miksi?
Psykologi Adam Grant kirjoittaa New York Times lehdessä eräästä kurssilaisestaan, jonka esimies halusi parantaa työn tuottavuutta. Pudotettuaan aikataulustaan kaikki turhat kokoukset, kurssille osallistuja ei ollut onnistunut vapauttamaan...
Elämme tätä kirjoittaessani koronaviruksen takia aikoja, jollaisia me, jotka emme ole kokeneet sotaa ja pulaa emme ole osanneet kuvitella. Mummini kertoi siitä, kuinka lapsena äiti saattoi lähettää hakemaan jotakin tuotetta kaupasta ja sitä ei jonottaville ostajille vain ollut saatavilla. Kotiin piti palata tyhjin käsin.
Useimmille meistä tämä on vierasta. Vessapaperin hanstraamisemmekin perustuu muuhun kuin todelliseen tarpeeseen tai pulaan: sitä on tarjolla ja lähes jokaisella suomalaisella myös käsisuihku. Lentokoneiden pysähtyessä väliaikaisesti eikä edes kokonaan monet kirjoittavat mielipidekirjoituksia siitä, miten maailma on pysyvästi muuttunut. Se on outo termi, koska pysyvyys ja muutos ovat tavallaan vastakohtia.
Itse näen muutoksen ja kriisit toisella tavalla ja uskon monen yrittäjän ymmärtävän miksi....
50% Complete
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua.