Näin aloitat toimivan rutiinin lopettamatta kesken

Oletko joskus törmännyt neuvoon, että vaikkapa kodin siivoamisesta tai yrityksen blogin kirjoittamisesta voi kehittää tavan? Ehkä olet koittanut itsekin kehittää hyviä tapoja ja epäonnistuessasi syyttänyt itseäsi itsekurin puutteesta.

Hyviä uutisia: vika ei itseasiassa luultavasti ollut ollenkaan sinussa. Todennäköisesti yritit kehittää tavan väärästä asiasta.

King’s College Londonin tutkija Benjamin Gardnerin mukaan tapa on tieteellisesti määriteltynä heräte, joka saa aikaan tiedostamattoman toiminnan. Vapautamme mielemme miettimään muita asioita samalla, kun tavaksi muodostunut asia tapahtuu. 

Tavan toteuttamatta jättäminen tuottaa epämukavuutta tai hämmennystä. Käyttäytymiseen perustuvaa suunnittelua yrityksille tekevä konsultti Nir Eyal käyttää esimerkkiä lapsena opitusta käsien pesusta: ensin sitä pitää harjoitella ja toteuttaa ajatuksella, mutta aikuisena vaikkapa remontin aikana käsien peseminen keittiön altaassa kylpyhuoneen sijaan tuntuu erikoiselle. Ehkä jopa menet väärälle altaalle, josta ei tule vettä, ennenkuin opit muuttamaan tapaasi.

Jos tekeminen vaatii tietoista ajattelua, miettimistä tai ponnistelua, se ei voi määritelmän mukaan koskaan muodostua tavaksi. Emme valitettavasti voi muuttaa taikasauvalla napauttaen epämukavia tai vaikeita asioita sellaisiksi, jotka voimme tehdä ajatellen samalla jotakin ihan muuta. Eyal muistuttaa, että lähimpänä tällaista autopilottia ja taikasauvaa on valitettavasti asioiden lykkääminen ja vitkuttelu. 

Voit kuitenkin saada aikaan säännöllisesti myös asioita, joiden tekeminen  vaatii tietoista tekemistä ja aiheuttaa jopa jonkinasteista epämukavuutta. Silloin puhutaan rutiineista: sarjasta toimia, joita tehdään säännöllisesti. 

Miksi on tärkeää ymmärtää rutiinin ja tavan eron?

Rutiinit eroavat tavoista tärkeällä tavalla: jos odotat rutiinin olevan yhtä helppo ja vaivaton toteuttaa kuin tavan tulet pettymään. "Ainoa helppo asia niissä on jättää tekemättä", sanoo Eyal. 

Rutiinit vaativat jonkin verran ponnistelua. Ja koska rutiinit eivät tapahdu taikaiskusta, niille on varattava aika kalenteristasi. Siis todella merkattava, milloin toteutat tehtävän tai toimit tavoitteesi eteen ja kuinka kauan varaat tälle asialle. Jos seuraat vain tehtävälistaa toiveenasi, että saat paljon aikaan, kaikki ei tule tehtyä. Riskinä on, että tärkeimmät asiat jäävät taka-alalle, koska ne vaativat myös usein eniten ponnistelua.

 

 

Markkinoija Perry Marshall käyttää henkisen vastuksen määrää jonkin asian tekemiselle jopa mittarina sen tärkeydestä. Tärkeimmät projektit aiheuttavat kuulemma usein suurimman halun lähteä parturiin tai tehdä pieniä helpompia asioita alta pois. Kun niihin tarttuu ja toteuttaa ne, tulokset ovat moninkertaiset muuhun verrattuna.

Uuden asian oppiminen tai toteuttaminen vaatii siis suunnitelmallista vaivannäköä. Toisin sanoen ajanhallintaa ja omien odotustesi ja ajatustesi muokkausta. Kun opit ymmärtämään miten asiat tapahtuvat luonnostaan, aktiivisten askeleiden ottaminen parempaan suuntaan on myös paljon helpompaa. Samoin epämukavuuden tavoitteen saavuttamisen eteen voi alkaa nähdä positiivisemmassa valossa.

Jotta voit kehittää tavan on ensin kehitettävä rutiini. Niiden asioiden kohdalla, joista et voi koskaan kehittää tapaa, on rutiinia vahvistettava ja tuettava aktiivisin toimin tai loma, sairaus tai kiirejakso töissä tönäisee helposti pois raiteilta. Näistä jutuista ei koskaan tule täysin vaivattomia ja automaattisia.

Siksi tarvitset ajanhallintaa, toimivan kalenterin ja oikeanlaisia rutiineja.

Lue myös: Kaksi tapaa saavuttaa tavoitteesi nopeammin

Miten rutiini rakennetaan käytännössä ja miksi se kaatuu niin helposti?

Rutiinin rakentamisessa on kolme kriittistä kohtaa: aloittaminen, säännöllisyys sekä pitkäjänteinen työskentely. Aloittaminen on tietysti niistä kriittisin, koska aloittamatta ei voi päästä tavoitteisiinsakaan, mutta lisäksi rutiini on saatava toistumaan säännöllisesti sekä kestämään muutosta ja arjen häiriöitä. Jos sairastuminen tai työkiire voivat saada sinut pois raiteiltasi, joudut palaamaan haastavaan alkuun uudelleen. 

Taikavoima, joka auttaa saamaan rutiinin käyntiin ja pitämään sen liikkeessä jopa haastavissa tilanteissa on oikeanlainen motivaatio. Psychology Today määrittelee motivaation yksinkertaisesti "haluna tehdä asioita". Se on "prosessi, joka saa aikaan, ohjaa ja ylläpitää tavoitteellista käyttäytymistä".  Se on rakettimoottori tavoitteelliselle tekemiselle.

Et voi välttää aloittamiseen liittyvää muutoksen tuomaa haastetta tai esteitä matkan varrella. Jos haluat esimerkiksi kehittää juoksurutiinin harjoitellaksesi puolimarathonille, tulet ehkä satuttamaan itsesi, ehkä väsyt liiasta harjoittelusta kokemattomuuden takia tai harjoittelun tielle osuu kausiflunssa. Palataksesi rutiiniin motivaation on oltava tarpeeksi vahva.

Motivaatiota on erilaista. Vahvin ja toimivin motivaatio nousee sisäisistä tavoitteista ja haluista. Jos opit esimerkiksi nauttimaan itse juoksuharjoituksesta ja itseasiassa haluat päästä takaisin lenkkipolulle, koska se on hyväksi sinulle, olet vahvempi kaikkia haasteita vastaan. Ulkoiset asiat, kuten kaverien ihailu marathonin jälkeen, eivät välttämättä kylmänä sadepäivänä saa lähtemään lenkkipolulle, kun olo on vetelä.

Motivaatio auttaa sekä aloittamaan että palaamaan rutiinin pariin haastavan jakson jälkeen. Säännöllisyys taas on rakennettava sisälle omaan kalenteriin. Jos haluat kehittää rutiinin, sille on varattava oma aikansa säännöllisesti. Tätä ei voi kiertää. 

Aseta tietoinen mitattava tavoite ja seuraa etenemistä

Olemme usein melko hyviä asettamaan tulostavoitteita tai suoritustavoitteita. Tulostavoite voisi olla esimerkiksi "nousen ykkössijalle Googlen haussa huoneiston maalaukseen liittyvillä hakusanoilla" ja suoritustavoite "jaksan juosta 10 kilometriä". Näiden suurempien tavoitteiden asettamisessa on tärkeää, että tiedät selkeästi, kun tavoite on saavutettu. Esimerkiksi "maksan itselleni tarpeeksi suurta palkkaa" on epämääräisesti määritelty tavoite, koska tarpeeksi suuri voi muuttua matkan varrella.

Näiden tavoitteiden lisäksi pidän itse kovasti prosessitavoitteista. Ne auttavat etenkin kahdessa asiassa: johtamaan tavoitteestasi askel askeleelta etenevän realistisen suunnitelman että kehittämään toimivan rutiinin. Prosessitavoite voi olla esimerkiksi "teen kolme juoksuharjoitusta viikossa" tai "kirjoitan kaksi blogiartikkelia yrityksen blogiin kuukaudessa". 

Jotta tiedät, toteutuvatko tavoitteesi, seuraa niitä säännöllisesti. Itse käyn läpi tavoitteita ja etenemistä jopa viikoittain ja se on yllättävän motivoivaa, kun saat asioita myös aikaiseksi. Samalla huomaan, jos jokin asia ei enää motivoi tai tavoitteeni on syytä muuttua korjaamatta jatkuvasti suuntaa tehdessäni. Työaika vapautuu tehokkaasti keskittyneelle työlle ja tuloksia tarkastellaan erikseen.

Oma ajattelu on voimakas työkalu rutiinin kehittämisessä

Jos seuraat tämän artikkelin ajatuksia tähän asti, olet jo pitkällä:

  • sinulla on pitkän ajan suurempi mitattava tavoite
  • prosessitavoitteet kartoittavat askeleet, joilla pääset tavoitteisiisi
  • askeleille varattu aika löytyy säännöllisesti kalenteristasi
  • olet miettinyt motivaation sille, miksi teet mitä teet

On vielä yksi asia, jolla voit vaikuttaa rutiinin jatkuvuuteen ja työsi onnistumiseen. Se on oma ajattelusi.

Lähes poikkeuksetta menestyneet ihmiset ovat innostuneita siitä mitä tekevät ja kokevat haasteiden olevan osa matkaa menestykseen. Omaa ajatteluaan voi muokata enemmän tähän suuntaan ja tukea rutiinin rakentamisen prosessia ainakin kolmella tavalla.

 

 

Iloitse onnistumisista: etenkin, jos teet paljon asioita yksin, onnistumisista iloitseminen ja niiden juhliminen saattaa unohtua. Kokoa onnistumisia vaikkapa erilliseen kansioon, jota voit katsoa milloin vain tarvittaessa. Olemme luonnollisesti taipuvaisia keskittymään ajankohtaisiin tekemättä oleviin asioihin ja unohtamaan jo tehdyt asiat, mutta on hyvä muistaa, että olet jo saavuttanut paljon ja pystyt siksi vielä suurempiinkin saavutuksiin.

Rakenna tukiverkko: Jos haluat todella kehittää jonkin rutiinin, se on helpointa, kun sinulla on siihen samanhenkistä tukea. Harjoitellessani puolimarathonille moni juoksukerta olisi jäänyt töiden jälkeen käymättä, jos ei lähellä työskennellyt kaveri olisi ollut kahtena päivänä viikossa odottamassa puiston laidalla yhteistä lenkkiä. Yritykseni kehitys taas on hyötynyt kovasti siitä, että olen saanut jutella kuukausittain kokeneemman yrittäjän kanssa, joka on sparrannut ja kirittänyt eteenpäin nopeammin. Tutkimukset tukevat myös sitä, että useampi muistutus tehdä jotakin toimii uuden rutiinin rakentamisessa. 

Tee itsesi kanssa pitäviä sopimuksia: konsultti Nir Eyal kertoo esimerkin siitä, kuinka sai itsensä salille 17 kuukauden ajan suunniteltuina ajankohtina. Hän kiinnitti kalenterinsa viereen sadan dollarin setelin ja sytyttimen. Jos salille meno jäisi väliin, hänen olisi poltettava seteli. Niin ei käynyt, koska menetyksen tuottama kirpaisu oli tarpeeksi suuri voittamaan kuntosalille menemisen tuottaman epämukavuuden. 

Joskus oman ajattelun muuttaminen vaatii koviakin keinoja. Pelkkä palkitseminen ei välttämättä toimi, koska olemme hyviä huijaamaan itseämme. Rutiinista ei kuitenkaan kannata tehdä jatkuvaa kärsimystä, sillä se syö motivaatiota. 

TL;DR (Liian pitkä, en jaksanut lukea)

  • Asioista, jotka vaativat ponnistelua ja aktiivista ajattelua ei voi syntyä autopilotilla tehtäviä tapoja
  • Rutiinit tarkoittavat sitä, että teet asioita säännöllisesti
  • Rutiinin kehittämiseen tarvitaan motivoiva mitattava tavoite, tietty kalenterista varattu aika ja prosessi, jota noudatetaan
  • Muokkaamalla omaa ajattelua tunnettujen sudenkuoppien välttämiseksi ja rakentamalla rutiinille tukiverkon esimerkiksi ryhmän tai valmennuksen avulla saat helpommin jatkettua

 

Jos sinua kiinnostaa tehokkaiden rutiinien kehittäminen, parempi suunnittelu ja ajanhallinta sekä rutiinien jatkuvuuden varmistaminen, tule mukaan maksuttomalle Ajanhallinnan tehostartti minikurssille, jossa kartoitat nykytilannettasi. 

Lähteet: 

Nir&Far: Habits

Habitual exercise instigation (vs. execution) predicts healthy adults' exercise frequency

Does habit weaken the intention-behaviour relationship? Revisiting the habit-intention interaction hypothesis


 

Close

50% Complete

Two Step

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua.